Seitsemisen Virkatie

Vuosien haave vihdoinkin toteutui, kun pääsin Seitsemisen kansallispuistoon vaeltamaan ja yöpymään. Ennen reissua tein hieman pohjatöitä ja tutkiskelin eri reittivaihtoehtoja ja ahneena valitsin tietty sen pisimmän, jotta näkisin mahdollisimman paljon kerralla 🙂 Toinen syy oikeastaan oli, että tämän reitin varrella oli ainoa kunnon telttapaikka. Reitin nimi oli Virkatie, kokonaispituus 25,6km, joista ensimmäisenä iltana talsittiin reilun seitsemän kilsaa ja loput seuraavana päivänä. Alkumatka menikin kevyesti, sillä polku oli hyvin hoidettu ja reitti oli helppo. Muutama lyhyempi reitti meni siinä päällekkäin. Noin neljän kilometrin jälkeen maasto muuttui haasteellisemmaksi ja polkukin paikoin hyvin kapeaksi sekä kosteaksi. Siinä vaiheessa tuli jo mietittyä, mihin oikeastaan oli ruvennut, kun edellisenä päivänä poltetut olkapäätkin alkoi rasittua rinkan painosta 🙂 Maisemien vaihtelevaisuus antoi kuitenkin voimaa ja määränpäänkin tuntui lähestyvän pikkuhiljaa.

Klikkaa kuvia nähdäksesi ne isompana

 

Liesijärvi

Jes, vihdoinkin perillä! Paikka kyllä ylitti ennakko-odotukset, vaikka olin yrittänyt googletella ja katella youtuben videoita paikasta, mutta vain paikan päälle menemällä voi nähdä ja kokea sen aidon tunnelman. Illalla kun paistelimme makkaroita, järvellä uiskenteli joutsen pariskunta! Siinä tuli mietittyä kaikenlaisia ajatuksia, kuinka mm saamme olla onnellisia täällä suomessa, että meillä on tällaisia paikkoja mihin tulla retkeilemään.

 

1 / 7

Toisen päivän vaellus

Aamukahvien jälkeen matka jatkui, ensimmäisen kävelyurakka oli Luontokeskukselle 10,2 km. Rinkka tuntui hieman kevyemmältä sillä koleamman ilman takia rinkassa olleet vaatteet oli nyt päällä ja ruokaakin oli naposteltu pois rinkan painolastista. Matka alkoi aika kostealla osuudella, joten vaelluskengät oli omiaan tälle maastolle. Matkan varrella nähtiin useita upeita maisemia sekä mm Pitkäjärven metsätyökämppä. 10,2km pätkä vei niin mehut, että dietistäni huolimatta luontokeskuksella piti saada heti kahvia ja jotain hyvää….joka oli tällä kertaa herkullinen raparperipiirakka. Pullakahvien jälkeen taapersimme vielä 7,2km takaisin Koverolle, jossa automme odotti. Reissu oli aivan upea ja lähtisin vaikka heti uudelleen….hieman tosin vielä paremmalla varustuksella, sillä kengät joutu vaihtoon ton reissun jälkeen. Laatukengät, mutta aavistuksen liian pienet noin pitkälle kävelylle, sillä sain aika upeat rakkulat jalkapohjiini 🙂

Klikkaa kuvia nähdäksesi ne isompana

 

Yksi vastaus artikkeliiin “Seitsemisen Virkatie

Vastaa Peruuta vastaus