Seikkailu luolien ja jättiläislohkareiden maailmaan

Eilen tuli semmoinen fiilis, että olen etelän turisti joka oli päässyt seikkailulle jättiläisten maailmaan. Paikkaan, jonka ohi olin ajanut lukuisat kerrat, tietämättä lainkaan millaisia kätköjä läheiset metsät kätkee uumeniinsa. Nämä paikat on visusti paikallisten tiedossa, vaikka näin jälkitutkimuksen pohjalta Retkipaikan sivustolla niistä jotain onkin, mutta silti paikkoihin ei onneks ole mitään suurta kansallisryntäystä ja näin niiden luona voi nauttia luonnon ihmeistä parhaimmillaan. Jatka lukemista → Seikkailu luolien ja jättiläislohkareiden maailmaan

Nautinnollinen kesäpäivä Verkkojärvellä

Laipanmaa….on pitkään kutsunut ja houkutellut käymään, mutten ole ehtinyt sinne, sillä netistä löytyvä tieto on hajannaista ja paikasta ei saa yhtenäistä kuvaa, jonka takia on ollut helpompi mennä muualle. Nyt kuitenkin pääsin kohteeseen paikallisen oppaan johdolla ja innostuin. Paikkahan on ihan mahtava ja siellä riittää tallustamista vaikka kuinka…. Jatka lukemista → Nautinnollinen kesäpäivä Verkkojärvellä

Rakastu ja villiinny Ritajärvestä

Tämmösiä rakastumis ja villiintymis tapahtumamainoksia olin nähnyt Facebookin syövereistä, mutten ehtinyt paikalle kun kyseiset tapahtumat oli. Siitäpä sain kuitenkin hyvän keinon lievittää kotiinpaluutuskaa Norjan reissun jäljiltä, joten suuntasimme sunnuntaipäivän iloksi pikkuneidin kanssa kohti Sastamalaa, meiltä vain 40km:n päähän. Kohde oli Ritajärven luonnonsuojelualue, josta löytää lisätietoa osoitteessa http://ritajarvi.fi  Jatka lukemista → Rakastu ja villiinny Ritajärvestä

Koli Freetime

Löysin Kolin reissullani helmen, eli majapaikan jota suosittelen kaikille siellä päin liikkujille. Itse vietin siellä yöt ennen ja jälkeen Ruskavaelluksen, joka alkoi ja loppui tähän paikkaan eli Kopravaaraan. Yöpyjille täällä on vaihtoehtoja joka lähtöön ja palvelut on mitä parhaimmat. Lämmin kiitos siitä yrittäjäpariskunnalle 🙂 Kannattaa tutustua heidän kotisivuihin. Sinne mennään joku päivä takas, mielellään lasten kera, sillä lapset viihtyy siellä varmasti. Jatka lukemista → Koli Freetime

Helluntaipiknik Pirunvuorella

Ellivuori ja Kivilinna oli ”pitää käydä joskus-listallani” tovin verran ja nyt helluntain kunniaksi päätimme suunistaa sinne. Eväät jälleen reppuun ja kahvi termariin, sekä tietty kamera mukaan jonka jälkeen mentiin. Pikkasen alkuun uumoiltiin, mitähän reittiä vuorelle piti kiivetä parkkipaikalta, mutta löytyhän se polun alku, kun seuras latumerkkejä. Itse metsässä kyllä kylttejä riitti, eli loppumatka olikin helppoa.

 

Matkanvarrella ohitettiin mielenkiintoisia paikkoja, kuten liskolampi ja vuorenpeikkojen metsä. Peikkometsään oli oma porttikin, josta pienempi väki mahtui kulkemaan. Opastaulut kerto mitä ihmeellisimmistä metsän olennoista, joista saikin sitten kysymyksiä koko loppumatkan, kun tarinat kertoi peikkojen muuttuvan kiviksi jne.

Sitten päästiin itse kohteeseen, tai ensimmäiseen niistä eli Kivilinnaan. Olin nähnyt linnasta kuvia etukäteen, mutta jotenkin olin kuvitellut sen ihan erilaiseksi kuin mitä se oli. Linna oli oikeasti puhutteleva ja todella mielenkiintoisella paikalla. Sen omistaja oli aikoinaan viettänyt siellä 60 kesää!! Kun vain miettii ees miten linna oli rakennettu, niin täytyy oikeesti kunnioittaa, että joku on viitsinyt urakoida niin että me jälkipolvetkin saamme vielä nauttia siitä.
Matka jatkui linnalta itse Piruvuorelle, kohti luolaa, jossa Pirun sanotaan joskus majaileen. Samaan aikaan kanssamme sinne tuli ainakin neljä tai viis eri seuruetta, joka kuvasti paikan olevan tosi suosittu. Piti itsekkin käydä kiipeilemässä ja kokeilemassa ns luolaan menoa.
Tätä ihmeteltiin tovi ja mietiskeltiin, että mitäköhän käy kun kuusi vierestä jonain päivänä antaa periksi. Tipahtaako iso järkäle maahan? Silloin ei passaa olla alla, sillä voi käydä huonosti.
Luolan jälkeen kiivettiin vuoren huipulle, jossa sitten ihailimme maisemia ja nautiskelimme eväämme. Kyllä Suomi on kaunis maa!

Vasta talolle palattuamme tajusin miltä talo näytti. Ihan selvästi yksisilmäinen kärsäeläin tai peikko!

Ellivuoren hotellin vieressä

Vuorelta alas tultuamme kävimme vielä Ellivuoren vieressä olevan vesistön rannalla ihailemassa maisemia ja sain ensimmäisen hanhipoikueen kuvan.
Tämä viimeinen kuva pistää kieltämättä hymyilemään, sillä tässä on ihan selvästi tullut lintupariskunnalla pesäero ja omaisuus pistetty puoliksi!